Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnosta kisaa tänäkin vuonna kuusi teosta. Ehdolla olevien kirjailijoiden joukosta löytyy niin vanhoja voittajia kuin aivan uusia tulokkaitakin. Voittajan valitsee tänä vuonna teatterinjohtaja Asko Sarkola.
Ehdolla ovat:
J.P. Koskinen: Ystäväni Rasputin (WSOY)
Monipuolinen kirjailija J.P. Koskinen on julkaissut historiallisten romaanien lisäksi rikosromaaneja, lasten- ja tietokirjoja sekä novelleja. Ystäväni Rasputin kertoo orvosta Vasilista, joka päätyy itse Rasputinin oppipojaksi. Rasputinin seurassa Vasili pääsee seuraamaan tsaari Nikolai II:n perheen viimeisiä vuosia.
Raati kehuu Koskisen maalaamaa kuvaa Rasputinista omaperäiseksi, aistivoimaiseksi ja levottomaksi. Kaunokirjallisuuden keinoin teos tuo kiehtovasti ilmi sen, miten luhistuvan yksinvallankin kulisseissa totuus on usein tarua ihmeellisempää.
Leena Krohn: Hotel Sapiens (Teos)
Leena Krohnin laaja tuotanto sisältää romaaneja, lastenkirjoja, novelleja ja esseitä. Vuonna 1992 Krohn voitti Finlandia-palkinnon teoksellaan Matemaattisia olioita ja jaettuja unia (WSOY). Hotel Sapiens sijoittuu nimensä mukaisesti suljettuun Hotelli Sapiensiin, ja kertoo sen asukkaista, joista kukaan ei ole aivan kunnossa. He kaikki sairastavat tautia nimeltä ”ihmisyys”.
Raati näkee kirjan allegorisena kommenttina nykypäivästä. Teos on älykäs ja huumorinkin sävyttämä tutkielma oikeasta ja väärästä sekä ihmisyydestä ylipäätään. Krohn edustaa raadin mukaan kirjallista ajattelua parhaimmillaan.
Riikka Pelo: Jokapäiväinen elämämme (Teos)
Riikka Pelo on helsinkiläinen kirjailija ja elokuvataiteen jatko-opiskelija, jonka palkittu esikoisromaani Taivaankantaja (2006) ilmestyy englanniksi ensi vuoden puolella. Jokapäiväinen elämämme kytkeytyy Marina Tsvetajevan (1892—1941) ja hänen tyttärensä Ariadna Efronin (1912—1975) elämään. Tsvetajeva on yksi Venäjän merkittävimmistä runoilijoista ja teos on vaikuttava kuvaus perheestä, jonka Stalinin terrori tuhoaa.
Raati kiittelee teosta historiallisen romaanin lajityypin laajentamisesta ja sen taidokkaasta tavasta kuvata äidin ja tyttären kivuliasta suhdetta. Pelon ilmaisuvoimainen tyyli kerää raadilta myös kehuja.
Hannu Raittila: Terminaali (Siltala)
Hannu Raittila on voittanut Finlandia-palkinnon jo kertaalleen vuonna 2001 teoksellaan Canal Grande. Nyt hän tavoittelee palkintoa toistamiseen teoksella Terminaali. Siinä missä Canal Grande käsitteli protestanttisen Pohjois-Euroopan suhdetta talousunionin välimerellisiin ja katolisiin maihin, Terminaali nostaa tarkasteltavaksi koko maailman. Terminaali on monia asioita; se on perhesaaga, globalisaation kuvaus sekä romaani tietotekniikasta ja sen synnyttämästä yhteyden illuusiosta.
Raati ylistää romaania onnistuneeksi ajankuvaukseksi, jonka tietoa pursuilevaa tekstiä Raittila hallinnoi taitavasti.
Asko Sahlbergin Herodes on muhkea, lähes 700-sivuinen, historiallinen romaani, joka sijoittuu Rooman valtakunnan aikaan, kristinuskon syntyvaiheisiin. Henkilögalleria on laaja ja ulottuu aina Keisari Augustuksesta Jeesukseen asti. Teoksen päähenkilö on Johannes Kastajan surmaaja, neljännesruhtinas ja juutalainen Herodes Antipas, jolle valta on sekä siunaus että kirous.
Sahlbergin kertojantaidot ja mukaansatempaava kielenkäyttö saavat raadilta kehuja. Kirja nostaa esiin ja tuo tutuksi tärkeän mutta ehkä hieman etäiseksi jääneen, länsimaisen kulttuurin taitekohdan.
Kjell Westö: Hägring 38 / Kangastus 38 (Schildts & Söderströms / Otava). Suomentanut Liisa Ryömä
Runoilijana kirjailijan uransa aloittanut Kjell Westö voitti Finlandia-palkinnon vuonna 2006 romaanillaan Missä kuljimme kerran (Där vi en gång gått). Tänä vuonna Westö havittelee palkintoa teoksella Kangastus 38 (Hägring 38). Teos kertoo hiljattain eronneesta asianajajasta Claes Thunesta, joka on palkannut Matilda Wiikin konttoristiksi pieneen toimistoonsa. Vaikka nainen suorittaa työnsä moitteettomasti on hänessä jotain arvoituksellista. Tarina ankkuroituu talvisodan puhkeamista edeltävään aikaan ja sen kireään poliittiseen ilmapiiriin.
Raati kehuu tarinaa jänteväksi ja historiallisesti sekä ilmaisullisestikin tarkaksi. Teos jaksaa yllättää aivan loppumetreille saakka ja lukija saa nauttia oivaltamisen ilosta.
Raadin valintaperustelut ovat luettavissa kokonaisuudessaan Suomen Kirjasäätiön sivuilta.
