Romantiikka, erotiikka, seksi ja pornografia ovat aina olleet osa idän kulttuuria kuten kaikkialla muuallakin. Keskiajalla, arabialaisen kulttuurin kukoistuskaudella, kirjoitettiin paljon ja kainostelematta, niin pikkutuhmia tarinoita kuin silkkaa pornografiaa, bordellien arjesta sulttaanien haaremeihin. Bagdadilaisen oppineen ja kirjojen keräilijän Ibn an-Nadimin (k. 990-luvulla) tuntemien kirjojen listalla ovat mm. Vapaa nainen ja orjatyttö, Lesboja ja naistenmiehiä, Valtiatar Leikkisä ja Husain Homo. Lääkärit laativat tutkielmia kaikesta seksuaalisuuteen liittyvästä, sukupuolitaudeista ehkäisyyn, peniksensuurennuksesta rakkauden psykologiaan.
Arabialaisen kulttuurin syvällinen tuntija Jaakko Hämeen-Anttila johdattaa tässä teoksessa lukijansa arabialaiseen eroottiseen kirjallisuuteen. Eroottisia käsikirjoja lukemalla saakin aika hillittömän kuvan arabien seksielämästä. Hämeen-Anttila tuntee myös uskonoppineiden kirjoitukset aiheesta, ja he taas kirjoittivat siitä, miten asioiden olisi pitänyt olla, ei siitä, miten ne todellisuudessa olivat. Totuus lienee ollut jossain eroottisen ja uskonnollisen kirjallisuuden puolivälissä.
Tuhannen ja yhden yön erotiikka on ainoa tästä aiheesta kirjoitettu teos maailmassa. Mainioine tekstikäännöksineen se avaa meille leikkisän ja aistillisen puolen Lähi-idästä ja laajentaa käsitystämme arabialaisesta kulttuurista. Hämeen-Anttilan tutkimissa teksteissä seksistä, erotiikasta, himosta ja kaipauksesta kirjoitetaan kepeästi ja kainostelematta. Herrasmiehen huvitus -teoksessa neuvotaan, kuinka miehen tulisi ostaa orjansa, mutta myös kuinka herrasmiehen tulisi syödä ja juoda, nukkua tai rakastella. Opaskirjan mukaan naista ei pidä mennä koskettelemaan haaremihousujen alta ennen kuin on edetty suukotteluun ja kutittamiseen. Rakastelua haluavan miehen on syytä muistaa sananlasku ”Suutelemalla kylvetään, naidessa korjataan”. Oppaan laatija Samuel Marokkolainen kirjoitti hienostuneesti, mutta kirjan monien muiden esimerkkien häpeilemätön rivous saattaa panna koetukselle nykylukijan. Mutta sivistynyt lukija voi huoletta uppoutua kirjan tuhmiin kertomuksiin, sillä 1200-luvulla eläneen Tifashin mukaan ”sivistyneistön on omassa keskuudessaan lupa laskea leikkiä myös eroottisista aiheista, mutta rahvaan ollessa läsnä on syytä välttää liiallista vapaamielisyyttä ja varjella mainettaan”. Se mikä sivistyneistölle on nokkeluutta, on tavalliselle lukijalle rasvaisia vitsejä.
Kirjailija ja suomentaja Jaakko Hämeen-Anttila (s. 1963) on arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Helsingin yliopistossa. Hän on julkaissut useita teoksia ja suomentanut mm. Koraanin ja Gilgamesh-eepoksen. Hänen teoksensa Islamin käsikirja sai Valtion tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2005.