Suomi on maailman ainoa maa, jonka kaikki satamat jäätyvät. Väylien avaamiseksi tarvitaan raakaa voimaa, jäänmurtajia. 60 prosenttia kaikista maailman jäänmurtajista on valmistettu Suomessa.

 

Raakaa voimaa on vetävästi kirjoitettu ja upeasti kuvitettu tarina jäänmurtajista. Teos esittelee niin suomalaisia kuin ulkomaisia jäänmurtajia sekä kertoo jäänmurtamisen keksintöjen historian.

 

Itämeri on maailman vilkkaimmin liikennöityjä merialueita. Talvinen vierailu Suomen, Ruotsin tai Viron jään saartamissa satamissa on unohtumaton elämys. Liikenteen sujumisesta pitää huolen maailman suurin jäänmurtajalaivasto. Sydäntalven aikaan Itämerellä työskentelee yli 20 merijäänmurtajaa, joiden lokikirjoihin kirjataan yli 8 000 avustustehtävää vuodessa.

 

Suomessa on yli 60 satamaa, jotka kaikki voivat talvisaikaan jäätyä. Kauppamerenkulun turvaamiseksi satamat on pidettävä avoimina, ja se tapahtuu jäänmurtajien avulla. Suomesta onkin tullut jäänmurtamisen suurvalta.

 

Maallikollekin helposti avautuvassa teoksessa käydään läpi jäänmurtajiin kehitetyn tekniikan virstanpylväät. Laivanrakennusalalla moni innovaatio on lähtöisin jäänmurtamisen kapealta erikoisalalta.  Maailman suurimmat ja hienoimmat risteilyalukset parkkeeraavat satamiin 360 astetta kääntyvien ruoripotkurien, alun perin jäänmurtajiin tarkoitetun keksinnön, avulla.  Murtajissa käytetyn tekniikan kehittyminen tuhannen hevosvoiman höyrymurtajista nykyaikaisiin, kahden metrin paksuisessa napajäässä eteneviin jäänmurtajiin on vaatinut insinööreiltä valtavasti kekseliäisyyttä.

 

Euroopan ensimmäinen murtaja valmistui Saksassa 1871. Maailman ensimmäinen jäänmurtamista varten rakennettu laiva, City Ice Boat N:o 1, valmistui Yhdysvalloissa vuonna 1937 rikkomaan Delaware-joen tulvimista aiheuttaneita jäitä.  Uiva arktinen tutkimuslaboratorio, yhdysvaltalainen Healy, liikennöi Pohjoisella jäämerellä ja Etelämantereen vesillä. Maailman suurin murtaja, 50 Let Popedy, valmistui vuonna 2007.

 

Suomi otti ensimmäisenä maailmassa käyttöön monitoimimurtajat. Talviaikaan alukset murtavat jäätä Suomessa ja kesäaikaan ne toimivat offshore-tehtävissä ulkomailla: ne ovat auranneet merenpohjaa putkia varten, laskeneet öljyputkia ja kaapeleita kilometrien syvyyteen Brasiliassa ja Angolassa, työntäneet jäävuoria Alaskassa sekä auttaneet venttiilikeskusten asentamisessa Pohjanmerellä.

 

Jäänmurtajien tarve on kasvamassa, kun kilpa arktisten luonnonvarojen hyödyntämisestä on alkanut. Luoteisväylällä ei liikuta vieläkään kuin korkeintaan kesäkuukausina. Edelleenkään yksikään pohjoisamerikkalainen jäänmurtaja ei pysty operoimaan Luoteisväylällä muutamaa kuukautta pidempään. Jääolot edellyttävät enemmän tehoja, ja niitä on ainoastaan venäläisillä ydinmurtajilla, jotka myös selviävät vuosia tankkaamatta. Venäläiset pitävätkin ydinmurtajalaivastollaan auki toisen pohjoisen meritien, Koillisväylän.

 

Ari Turusen ja Petja Partasen kansainvälisestikin ainutlaatuinen teos avaa kiehtovan ja monille tuntemattoman maailman arktisissa, kovissa oloissa työskentelevistä jäänmurtajista miehistöineen.